keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Sisulla eteenpäin ja ruista ranteeseen

En harrasta uudenvuodenlupauksia, mutta tänä vuonna lupaan pitää itsestäni parempaa huolta ja keskittyä olennaiseen eli terveenä ja onnellisena olemiseen. En stressaa, en reenaa liian kovaa enkä muutenkaan ota paineita sellaisista asioista joilla ei oikeasti ole mitään merkitystä.

Syksyn flunssan ja reenitaukojen jälkeen aloitin joulukuun puolessa välissä jälleen kuntokeskuksen oven avaamisen kahdesti tai kolmesti viikossa. Aiemmista jo Mikki Hiiri painoista siirryin nöyränä Tiku ja Taku tasolle, mutta se ei haittaa sillä tästä suunta voi olla vain ylös päin. Pienten painojen lisäksi jumpalla käydessä olen saanut nolostella "rokkoiselta" näyttävän ihon kanssa.

"Ei se tartu vaikka pahalta näyttääkin!" on tehnyt mieli huudella hämmästyneille tuijotuksille. Niina on blogissaan reippaasti kuvien kera kertonut taistelustaan aknea vastaan. Voiton puolella näyttää nainen olevan, hieno juttu! Minun rokkoni kertoo siitä miten käy kun ei syö maitohappobakteereita antibioottikuurin kanssa. Kropan omat bakteerit ja hiivat siinä menee sekaisin. Akneen verrattuna kuullostaa aika kesyltä, mutta laikkut vartalossani nähneet tietävät asian todellisen laidan. Olen pitänyt itseäni kovanahkaisena, mutta toisin oli. Kuvia "rokosta" en julkaise - ruokahalut lähtee vähemmälläkin ;-)

Tiivistettynä minun piti vain tulla tänne toteamaan, että vuonna 2012 aion pitää hauskaa seuraavan kaverin kanssa toivottavasti useammin kuin viime vuonna.



Tekikö teistä joku jotain lupauksia tälle vuodelle?

2 kommenttia:

  1. Hui, kuulostaapa inhottavalta. :/ Toivottavasti iho paranee pian!

    Ite en tehnyt mitään lupauksia vuodelle 2012 (en ole varmaan koskaan tehnyt). Tosin tuota lenkkeilyintoa voisi hiukan parantaa, kun ollut pientä motivaatiokatoa ilmassa, kröhöm. ;)

    VastaaPoista
  2. Aikas ikävän näköisiä nuo laikut/näpyt ovat olleet. Lekurin määräämän lääkekuurin vaikutuksesta en ole niinkään varma, mutta maitohappobaateeritabletteja syötyäni tässä toista viikkoa ovat laikut pikku hiljaa alkaneet kadota. Jippii!
    Odotan itse kevääseen asti tuon lenkkelyn kanssa, ehkä se motivaatio löytyy sitten auringonvalonkin lisääntyessä ;-)

    VastaaPoista

Hei, anna äänesi kuulua ja jätä kommentti!

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.