Reissussa rähjääntynyt

Ihana olla kotona, vaikka haikeus reissun päättymisestä hieman pusertaa rintaa. Seuraavaan matkaan voi olla todella pitkä aika ainakin tällä tietoa ja se jos mikä kaivertaa.

Kuvia tuli lomalla napsittua yli tuhat. Osa varmasti lähtee koneen roskakoriin, mutta kyllä niitä kelpojakin otoksia riittää. Tässä maistiaisina kymmenen. Tarinoita matkaltamme ja lisää kuvia on tulossa kunhan saan kuvat muokattua, jne. Olisi tuossa vähän pyykiäkin pestävänä, laskuja maksettavana ja yksi villiintynyt takapiha hoidettavana ;-)

Melkein perillä jo ollaan. 12h lento meni mennessä hyvin. Suurimmaksi osaksi nukkuessa.

Hei, mä oon lomalla Singaporessa! Takana Esplanade teatterin komea katto.

Turistilenkkarit hankittiin toisena päivänä ja niillä sitten tepastelin
Universal Studiosin huvipuistossa neljä tuntia...
Sateenvarjo on muuten hyvä vakivaruste Singaporessa.

Cablecarilla matkattiin Sentosan saarella sijaitsevalle Universal Studiosin huvipuistoon.

Välillä vähän sporttailtiinkin ja käytiin luonnonpuistossa reippailemassa.

Hieman paremmalla sunnuntaibrunssilla Ritz-Carlton hotellilla.
Ruokajuomana vuoden 2004 Moët & Chandon shamppanja,
and it was free flow, if you know what I mean!

Singaporen Gardens by the Bay'ssa aukesi juuri sopivasti Tulipmania,
eli esillä oli tulppaaneihin keskittyvät istutukset.

Gardens by the Bay ulkoa kuvattuna. Vasemmalla näkyy Singapore Flyer maailmanpyörä.

Balilla oltiin Kutalla ja käytiin pariinkin otteeseen ihailemassa auringonlaskua.

Balilla vietettiin suurin osa lomasta juuri tässä uima-altaalla oleskellen.

Niin ja vielä pieni selitys otsikosta: Paluulentomme viivästyi kuudella tunnilla. Pahinta siinä oli se että se oli yölento jonka lähtöaika jo alunperin oli 23.35. Lopulta kone starttasi noin klo 6. Siinä vaiheessa kun pääsin paikalleni istuun nukahdin samantein. Se mistä termi Red eye Flight tulee on nyt kyllä varsin selvä minulle, sen verran silmiä veresti valvomisesta.

Mutta mieleni kyllä parani heti kun pääsin kotiin. Pihassa kukkivat narsissit ja ruoho vihersi! Kevät oli tullut kunnolla tänne Suomeen reissumme aikana ja lämpötilakin oli siedettävä +16 astetta. Nyt taidankin lähteä tästä koneen äärestä ulos juurikin nauttimaan tuosta upeasta ilmasta.


Mitä teille muuten kuuluu? Jäikö mukavia muistoja Vapusta tai äitienpäivästä?

Makeat vapaat

Kevään ekat parsat, tietysti pekonin kera. NAM!

Tiramisujuustokakkua tarjosin "syntymäpäiväkakkunani". Uskoisitteko että tuo pohja on muuten tehty näkkileivästä.

Synttäriskumppa <3

Mukamas terveellisempää evästystä: rucola-pesto-mozzarella salaattia.

Pippurihalloumia salaattipedillä.

Voi apua näitä viime päiviä. Nyt ymmärrän miksi ennen pääsiäistä olisi hyvä paastota, vaikka ihan ilman mitään uskonnollista syytä.
Kuvamateriaalia ei olekaan lähes kaikista niistä herkuista mitä on tullut syötyä ja juotua, ja parempi niin. Edellä nähdyt kuvat kyllä jo vihjaavat tarpeeksi hyvin siitä millä linjoilla on menneenä viikonloppuna oltu.


Pitkänä perjantaina pistin juhlamekon päälle ja olin illan sankari kun juhlimme ystäväpiirissä syntymäpäiviäni sekä yhdistettyjä tupareita (joo muutosta on jo 6kk, mutta vieläkään kaikki kaverit eivät ole meille ehtineet kylään...). 

Sunnuntaina olin sitten sankari sukkahousuissa kun uskaltauduin tänä keväänä ekaa kertaa ulos pikkukengissä.

Parit lounaat yritin tsempata jo ainakin ajatuksen tasolla terveellisempään suuntaan ja syödä salaattia...

Toisaalta kun tässä muistelin, että mitä viime vuonna pääsiäisenä tuli tehtyä, niin hyvän ruuan merkeissä meni sekin - joskin olin Singaporessa ja aivan toisenlaisella menulla, jota voi vakoilla täältä.

Huomenna koittaakin sitten karu paluu arkeen. Jos nyt totta puhutaan, niin ihan kiva päästä arkirytmiin kaiken tämän mässäilyn ja valvomisen jälkeen ;-)


Toivottavasti teillä meni pyhät yhtä mukavasti rentoutuen!

Maanantaisissa maisemissa

Auringonlasku Näsinneulasta katsottuna.

Tampereen keskusta kirkkaan pakkaspäivän iltana.

Laskeva aurinko maalasi Pyhäjärven jäälle punaisen hehkun.

Sininen hetki koitti ja kaupungin valot syttyivät.

Eilen illan tullessa valokuvakurssimme pääsi erikoisluvalla kipuamaan Näsinneulan näköalatasanteelle, sille ulkosalla olevalle.
Hyvä juttu kuvaamiselle siinä suhteessa, että turvaristikon läpi sai kirkkaita kuvia. Jokainen voi käydä kokeilemassa millaisia "kivoja" heijastuksia maisemakuviin saa niistä sisätasanteen ikkunoista. (puhumattakaan niistä sadoista sormenjäljistä mitä ne ikkunoiden pleksit ovat täynnä...)

Huonoa tuossa ulkona kuvaamisessa oli hyytävä viima. Sormethan siinä jäätyivät vaikka kuinka oli pukenut villavällyjä päälle.
Reissu oli silti kyllä kaiken palelun arvoinen, sillä ovat nuo kaupunkimaisemat vaan niin hienot, vai mitä tuumaatte?



Ps. Aiempaa kaupunkikuvaustani Pyynikin näkötornista löytyy täältä.

Pikaisesti Bremenissä

Viime viikolla otin lyhyen irtioton arjesta ja lähdin äidilleni seuraneidiksi matkalle. En ole aiemmin tällaisella pikamatkalla käynytkään, mutta voin kertoa että TOIMII!

Ihan suorilta en reissuun lähtenyt, mutta melkein. Äiti tiedusteli viikkoa aiemmin että pääsisinkö lähtemään hänen mukaansa. Pienillä työvuorojen viilauksella sain vapaata järjestettyä ja lentolippuja varatessa fiilis oli kyllä aikas hyvä. Lyhytkin loma on silti loma!

Puolitoista vuorokautta muissa maisemissa auttoi kummasti irrottamaan kaikki ne mieltä enemmän ja vähemmän painaneet ajatukset. Edellisestä lomasta ja reissusta kun oli jo vierähtänyt seitsemän kuukauden verran aikaa!

Vaikka matkalla tosiaan oltiin vain puolitoista vuorokautta kohteessa, se tuntui paljon pidemmältä. Ehdittiin kiertelemään kaupoissa vaikka kuinka sekä silti nähdä vähän itse kaupunkiakin. Matkan pääpaino oli kyllä sillä shoppailulla, joten mielellään palaisin Bremeniin uudelleen ihan vain niitä vanhoja rakennuksia ihastelemaan, joenranta boulevardille vetelehtimään ja maistelemaan kaikkia niitä ihania leivoksia joita näyteikkunoissa näin. (Niistä kerron lisää myöhemmin...)

Maata näkyvissä. Maisema oli ihanan lumeton!

Matkakuvausta. Pokkari mukana käytännönsyistä, eli painorajoituksista...

Uutta ja vanhaa arkkitehtuuria Bremenissä sulassa sovussa.

Bremenin upea raatihuonerakennus.

Hämyisää iltavalaistusta Bremenissä.

Kaupungilla tuli monessa paikassa vastaan näitä ihastuttavia veistoksia.

Oletteko jo talvilomanne pitäneet?
Jos ette niin suosittelen lämmöllä kaupunkilomista pitäville tuota lähes lumetonta Bremeniä.

Bilbao 2010

Pahoittelut jo etukäteen erittäin suttuisista matkakuvista joita on kohta tulossa. Otimme mieheni kanssa tuolloin vuonna 2010 reilut kaksi viikko kestävälle matkallemme "matkalaukuiksi" yhden rinkan ja yhden isohkon repun. Pakatessa karsimme kaiken ylimääräisen ja tuolloin järkkärin mukaan ottaminen tuntui liian hankalalta... valitsimme kuvauskalustoksi vajaan vuoden vanhan pokkarin.

Tuota valintaa sitten kaduttiin jo matkan toisena tai kolmantena päivänä kun pokkarista hajosi näyttö. Reissun kuvat otettiin sitten enemmän tuurilla kuin taidolla sillä niistä parista suikaleesta mitä näytöltä pystyi näkemään ei kauheasti sommitellut mitään. Tarkennuksista puhumattakaan...

Lisää asia ketutti vielä kotona kun liike josta kamera oli ostettu ei suostunut kameraa vaihtamaan/korvaamaan vaikka takuut olivat vielä voimassa. Olimme heidän mielestään A) pudottaneet kameran tai B) puristaneet voimalla näytön rikki. 
Totuus oli että tuo pokkari (niin eikö jo nimenkin pitäisi kertoa missä kameraa voi säilyttää?) oli ollut ainoana objektina mieheni pellavahousujen isokokoisessa taskussa kaikkea muuta kuin puristuksissa (ja pellavahousuthan ovat sellaiset löysät eivätkä malliltaan pillit). Enemmänkin vika oli kameran heikossa laadussa, mutta halvallahan harvoin saa mitään hyvää. Tuo kamera oli oiva esimerkki siitä.

Mutta siis Bilbaoon. Saavuimme kaupunkiin Barcelonasta paikallisella "expressbussilla". Olimme ostaneet liput etukäteen netistä ja hyvä niin sillä bussi oli täynnä. Matka taisi kestää jotain reilut 6h ja olimme ainoat ei espanjalaiset kyydissä. Barcelonan miljoonakaupungin turistuhulinan jälkeen Bilbao oli ihanan rauhallinen vaikka näimme ja koimmekin yhden yleislakon mielenosoituksineen. Jo tuolloin maan talousasiat kuohuttivat kansaa suuresti.

Yhdestä pyhäpäivästä ja lakkopäivästä huolimatta kolusimme kaupungin nähtävyydet aika hyvin läpi vajaassa neljässä päivässä. Vierailimme muun muassa San Mamesin jalkapallostadionilla. Tämähän oli oikeastaan matkamme yksi pääkohde jos mieheltäni kysytään ;-)
Epäonnea tuossa vierailussa oli sen verran että juuri edellisenä iltana stadionilla oli ollut AC/DC:n keikka ja kentän nurmi oli kokenut kovia. Pistävä kanankakan haju löi melkein tajun kankaalle kun esittelykierroksemme saapui sisätiloista itse stadionille. Mieheni kun oli etukäteen niin hehkuttanut pääsevänsä nuuhkimaan kuuluisan stadionin ambienssia...

Kaikista matkamme kommelluksista huolimatta ihastuin Bilbaoon vaikka se olikin alunperin minulle vain yksi etappi ennen kovasti odottamaani Biarritzia. Tuo ihastus oli sen verrran suuri että palasin Bilbaoon heti seuraavana kesänä äitini kanssa. Ja voisin lähteä sinne uudestaan, vaikka heti!

Bilbaon kaupunkia halkoo Nerviónjoki jonka molemmille laidoille on rakennettu pitkät ja leveät kävelytiet - oivat iltapäivä kävelylle tai aamulenkille.

Zubizurin kävelysilta ja meikäläinen otsatukalla.
Nuo lasitiilet eivät olleet käytännössä kovinkaan toimiva ratkaisu. Ne menivät helposti rikki ja olivat sateella liukkaat. Tässä vuonna 2010 ne ovat vielä esillä, vuonna 2011 ne olivat jo peitetty muovimatolla.

Jeff Koonsin Puppy, 13m korkea kukka-asetelma vartioi Guggeheimin museota.

Guggenheimin museon takaa taas löytyy ranskalaissyntyisen Louise Bourgeoisin suunnittelema Maman, eli teräksinen hämähäkkiveistos.

Bilbaon vanhan kaupungin eli Casco Viejon kujilla liikutaan kävellen. Autoilla tuodaan aamupäivästä liikkeisiin ja ravintoloihin toimitukset ja haetaa roskat, mutta muuten pääasiassa kapeat kadut ovat rauhoitetut jalankulkijoille.

Bilbaon punaiset katot vanhasta kaupungista päin katsottuna.

Ja lisää Bilbaon punaisia kattoja katsottuna Artxanda kukkulalta jolle noustaan 800m funicularilla.

Pakollinen turistikuva, Maman helmoissa.

En puhu sanaakaan espanjaa (tai baskia millä Bilbaossa pärjäisi vielä paremmin) ja paikalliset puhuvat aika heikosti englantia, mutta Bilbaossa pärjää silti ihan hyvin kun suunnittelee reissua hieman opaskirjan avulla, käy turisti-infosta kyselemässä karttoja sekä neuvoja ja sitten menee vain Nerviónjoenvartta pitkin seikkailemaan.

Suosittelen!

Sunnuntaikävelyllä

Käytiin eilen ulkoilemassa kun sää oli niin hieno aamupäivästä. Kamera kulki kaulassa lähinnä vain lisäpainona, mutta pari kuvaakin lumikiteisen kuoren saaneesta luonnosta tuli napattua. Illalla käytiin sitten äänestämässä ja katsomassa valoviikkojen avauksen ilotulitusta. Oli sellainen rento sunnuntai, lisää näitä kiitos!

Aamun kastehelmi

Aamu oli pimeä, näin mustavalkoisena se näyttää vielä pimeämmältä.

Kynttilän valo toi toivoa, kyllä se päivä tästä käyntiin lähtee...

Aamun sininen hetki antoi odottaa itseään.

Tänään aamulla löysin pienen kipinän tästä syksyn piinaavasta pimeydestä - pimeäkuvaukseen. Valokuvakurssilla olemme useaan otteeseen kokeilleet erilaisia pimeäkuvuksia, sisällä ja ulkona. En ole niistä hirveästi ollut innoissani.
Jotenkin olen pitänyt kuvatessa enemmän siitä että valoa on riittämiin. Maisemat ja ruokakuvat ovat olleet A) helpommin onnistuneet tällaiselta amatööriltä ja B) varsinkin ulkomaan reissuilla se valo on vaan NIIN ihanaa...

Nyt kuitenkin verkkainen aamu ja viikonloppuna tupaantuliaislahjaksi saamani Iittalan Kastehelmi kynttilälyhdyt suorastaan kutsuivat kokeilemaan pimeäkuvauksen oppeja. Muutenkin kynttilän sytyttäminen aamupalapöytään tui kivaa luksusfiilistä arkiaamuun.

Mitä muuten pidätte noista Oiva Toikan suunnittelemista Kastehelmi -tuotteista?
Ne ovat olleet tuotannossa jo aiemmin vuosina 1964-1988. Sarjan suosituimmat osat palasivat tuotantoon vuonna 2010 ja loppu onkin historiaa.

Omat kokemukseni Kastehelmi -sarjaan ovat hieman ristiriitaiset. Vanhemmillani muistan nähneeni sarjan kermakon ja sokerikon jossain astiakaapin nurkassa. Niitä ei pahemmin käytetty kun eivät sopineet muihin astioihin, vaikka sellaisenaan kauniit olivatkin. Viime jouluna työpaikan joulupaketista sain sarjan kakkulautasen. Mieheni ei pitänyt siitä yhtään ja (koska meillä ei pahemmin kakkuja harrasteta vaikka muuten paljon leivotaankin) niin laitoin lautasen takaisin pakettiinsa ja lahjaksi läheiselle jonka tiesin sitä arvostavan.
Nyt ehkä vähän kaduttaa... Toisaalta juuri saamani harmaat Kastehelmi kynttilälyhdyt sopivat sisustukseemme kuin nenä päähän ja niitä tulee varmasti pidettyä esillä enemmän kuin yhtä kakkulautasta koskaan tulisi.

Tähtisadetta

Vesisade pilasi tänään hyvät suunnitelmani lenkille menosta. Ja siis olin menossa vaikka kuinka monta kertaa. Mutta joka kerta kun katsoin ikkunasta että nyt paistaa, niin ei mennyt kuin minutti tai kaksi kun alkoi heti satamaan. Tulipahan sitten järjesteltyä kipot ja kupit ojennukseen uudessa kettiössä kun ei ollut asiaa ulos.

Illan tullen lakkasi se sade loppujen lopulta, vain tehdäkseen tilaa tähtisateelle jota suihkittiin taivaalle Särkänniemen kauden päättäjäisten kunniaksi. Kipitin (pian jo ) vanhasta kodista (keskustassa asumisen viimeisiä etuja...) Lapinniemeen katsomaan ja kuvaamaan raketteja, sillä en ollutkaan pitkään aikaan koittanut ottaa kuvia ilotulituksesta. Sen kyllä tästä lopputuloksesta huomasi.

Rajaukset ja kohdennukset eivät olleet ihan kohdillaan, vai mitä olette mieltä?

Näin se Särkänniemen kauden 2012 päättäjäisten ilotulitus alkoi.

Tässä sitä tähtisadetta. Suosikkini <3