Marina Bay Sands 2/2

Yläilmoista MBS:n näköalatasanteelta siirryimme alas ja ostoskeskukseen josta löytyvät niin kaikkien isojen kuin pienempienkin muotimerkkien kaupat sekä paljon muuta. On luistelurataa, casinoa ja venekyytiä...

Ostoskeskuksessa on mahdollista käydä pienellä gondoliajelulla. Me passattiin...

Rakennus on upea kaartuvine lasiseinineen.

Yksi sisäänkäynneistä ulkoapäin.

Ostoskeskus on valtava.

Luistinkenttää ei ollut tehty jäästä vaan muovista.

Näissä maisemissa kelpasi poseerata :-)

Tuo Marina Bay Sandsin ostoskeskus on häkellyttävän iso. Vatsani oli vielä niin piukealla cavabrunssista ettei tehnyt mieli sovitella mitään vaatteita joten shoppailusaldo oli tuolta päivältä nolla. Valokuvien osalta päivän saldo oli jotain aivan muuta... nimittäin koko matkalta kuvia kertyi noin tuhat!   Kaikkia en sentään tänne ole lataamassa, vain ne kivoimmat.

Mitä olette tykänneen kuvista tähän asti? Rupeaako Singapore yhtään houkuttelemaan matkakohteena?

Marina Bay Sands 1/2

Tuhdin cava- ja tapasbuffetin jälkeen jaloittelu oli paikoillaan. Lähdimme tutkailemaan Marina Bay Sands hotellikasino- sekä viihdekeskuskompleksia. Vuoden 2008 visiitillämme kävimme Singapore Flyerissa (auetessaan maailman suurimmassa, 165m korkeassa maailmanpyörässä) katselemassa näkymiä ja tuolloin MBS oli vielä rakennustyömaata.

En tiedä mikä on, mutta aina reissuillamme käymme korkeissa paikoissa. Meikäläisen korkeanpaikan kammoa testattiin jälleen kun heti ensimmäiseksi lähdimme ylös katsomaan maisemia. Laivamaisen rakennuksen kärjessä sijaitsee näköalatasanne jonne sisäänpääsy/hissikyyti kustantaa 20 paikallista dollaria. Hissikyyti oli huippu nopea. Korkean kompleksin kaikki hissit ja liukuportaat ovat muuten suomalaisen KONE -yhtiön toimittamia, eli hyvässä kyydissä oltiin :-)

Sitten niihin maisemiin:

Hissille mennessä bongasin pienoismallin MBS kompleksista. Matala rakennus on ostoskeskus, korkea hotellia. 

Samaa pienoismallia toiselta kantilta, rannasta päin katsottuna.

Pilvenpiirtäjämaisemaa näköalatasanteelta katsottuna.

Esplanaadilla sijaitsevat teatterirakennukset, jotka tunnetaan myös nimillä "The durian" tai "Fly" kyseistä hedelmää tai vaihtoehtoisesti kärpäsen silmiä muistuttavan ulkonäkönsä takia.

MBS kompleksin edessä rannassa oli Luiskalla ihan oma iso putiikkinsa.

Moshe Safdien suunnittelema ArtSience museo. Kyseinen arkkitehti vastasi muutenkin tästä MBS kompleksista.

Vastarannalla, Esplanaadilla sijaitseva värikäs stadionkatsomo palvelee niin formula1 kisoja kuin vedenpäällä olevalla urheilukentällä järjestettäviä tapahtumia.

Singapore Flyer näytti aika pieneltä tältä näköalatasanteelta katsottuna. Korkeanpaikan kammoni ei muuten vaivannut ollenkaan tasanteella ollessa.

MBS laajenee vielä. Tulossa on vielä viihtyisää viheraluetta.

Viheralue on vielä jonkin verran kesken.

Näköalatasanteella riitti maisemista nauttivia.

Suosittelen Singaporeen matkaaville tuota MBS:n näköalatasannetta. Se on jokaisen dollarin arvoinen, maisemat ovat sen verran upeat. Vai mitä sanotte?

Tapaksia napaan

Niin... Jorinat Singaporen ulkoruokinnasta jatkuvat. Pääsiäissunnuntaina nukuttiin pitkään ja sitten mentiin brunssille. Alkuperäinen suunnitelma oli mennä Ritz-Carltoniin shamppanjabrunssille jossa olisi siis ollut free flow shamppanjaa. Pääsiäisestä johtuen kuitenkin kaikki suuret hotellit jotka tuollaisia shamppanjabrunsseja järjestävät olivat tulleet ahneiksi ja normaalin yhden 3h kattauksen sijaan järjestivät kaksi 1.5h kattausta tuon pidempikestoisen hinnalla. Löysimme kuitenkin ihan hyvän kompromissin: 4h kestävän brunssin jolla tarjotaan hyvän ruuan lisäksi myös cavaa. Taxin matkaan ja kohti Block 7 Dempsey Roadia ja Don Quijote -ravintolaa.

Yllätykseksemme cava tarjottiin sagrian pohjana.
Hyvää se oli jokatapauksessa ja sitä sai tilata niin monta lasillista kun sunnuntaipäivänä kehtasi juoda.

Taustalla punaviiniin valmistettu versio sangriasta.

Tapas valikoima oli monipuolinen. Tässä pieni annos lihapullia.

Valkosipulissa paistettuja katkarapuja.

Suosikkini, pekoniin käärittyä parsaa. Parsa oli todella ohutta, toisin kuin on Suomessa tottunut näkemään.

Jotakin palleroita jotka jakoivat mielipiteet. Minä tykkäsin, mieheni ei.

Choritzoa! Nam!

Pieni kupillinen gazpachoa.

Lisää palleroita. Annokset tulivat sopivan pieninä. Ne menivät lämpiminä parempiin suihin ja sitten sai tilata jo uudet tulemaan.

Jälkiruuaksi oli valittavana juustokakkua tai leipävanukasta. Tässä viipale sitruunajuustokakkua.

Iltapäivään kuului myös ohimenevä rankkasadekuuro.

Terassipöytämme sijaitsi katoksessa jonka suojasta oli hyvä arvioida sadekuuron pituutta.

Shamppanja- tai tässä tapauksessa cavabrunssit eivät ole meille jokapäiväisia vaan herkuttelulle oli syynsä. Tuolla pitkällä tapasbrunssilla juhlistelimme suhteemme vuosipäivää sekä mieheni veljen lähestyvää "isompaa" syntymäpäivää.
Enpä tiedä miten Suomessa toimisi vastaavanlainen "vapaalla kaadolla" alkoholia ruuan kanssa tarjoava brunssi. Kattauksen hinta varmasti rajoittaisi rajuimmilta tenuttelijoilta? Meidän nauttimamme cavabrunssi kustansi 45euroa naamalta, eli ei sellaiselle tulisi ihan jokaviikonloppu lähdettyä. Ja kerrotaan nyt vielä ihan vaan vertailun vuoksi, että Ritz-Carltonin shamppanjabrunssi olisi ollut tuplahintainen ja kestoltaan puolet lyhyempi.

Maistuisiko teille tällainen tapasbrunssi?

Boat Quai

Singaporessa syödään paljon ulkona. 

Yksi syy on se että se on aika edullista sekä pitkän työpäivän jälkeen ulkona syöminen on myös helppo ratkaisu, sillä ravintoloita on paljon ja kaikkialla. Toiseksi syyksi sain kuulla, että ruuan valmistaminen kotona usein lämmittää liikaa asunnon sisäilmaa jota muuten pyritään pitämään ilmastointilaitteilla miellyttävän viileänä. 

Oli miten oli, mekin söimme usein ulkona. Pitkäperjantaita seuranneena lauantaina menimme erääseen mieheni veljen "vaki" thaimaalaiseen ravintolaan syömään. Tuo ravintola sijaitsee Boat Quai -nimisellä joenrannassa sijaitsevalla ravintolakadulla.

Aivan joen rannassa kiinni olevat katetut rakennukset ovat tämän Boat Quai -nimisen alueen ravintoloita.

Tuo takana näkyvä rakennus on tosi jännä pilareineen ja terasseineen.

Näkemäämme maisemaa ravintolasta käsin. Tuo laivamainen kolmella pylväällä seisova rakennus on nimeltään MBS eli Marina Bay Sands. Siitä kerron tarkemmin lisää myöhemmin.

Thaimaalaisessa ravintolassa annosten koristelu oli huippua. Tässä mangosalaatti jäi ruusukkeelle kakkoseksi.

Jälleen paistettuja rapuja. Nam!

Maisemaa hieman toisesta suunnasta, edelleen samasta paikasta katsottuna. Ufon näköinen lentävälautanen on uudempi oikeustalo.

Jossain vaiheessa havahduimme siihen että kuu näkyi MBS:n rakennusten välistä. Lopulta kuu nousi ylös taivaalle mollottamaan.

MBS:n iltainen lasershow näkyi kauas.

Hyvin syötyämme Boat Quaissa lähdimme joen vartta pitkin vielä bilepaikkana tunnettuun Clarke Quai'hin lasillisille...

Lasilliset olivat olutta ja ne nautittiin Hootersissa. Syynä taisi olla se että olin matkassa kahden miehen kanssa...

Suomessakin kävisin kyllä useammin ulkona syömässä jos ravintolasta näkyvät maisemat olisivat edes vähän tämän kaltaiset. Oletteko samaa mieltä?

Nelisilmä

Matkamuisteloiden väliin vähän muutakin höpinää. Nyt tulee asiaa silmälaseista.

Niissä harvoissa kuvissa mitä itsestäni tänne olen laittanut ei ole rillejä näkynyt. Syynä se että pidän hajataittoa ja lievää kaukonäköä parantavia kakkuloita vain töissä, lukiessani tai tietokoneella touhutessani (niitä pitäisi kai pitää kokoajan mutta...). Ensimmäiset lasini sain 2,5 vuotta sitten. Halusin että ne ovat huomaamattomat ja huolettomat. Kahden vuoden käytön jälkeen rupesi mieleni tekemään hieman näyttävämpiä laseja. Mielestäni näköni ei ollut tuona aikana mennyt huonommaksi tai ihmeen kautta parantunut. Optikko oli toista mieltä ja sain motkotusta siitä etten käytä laseja kokoajan... Noh mutta asiaan. Juuri ennen reissua sain tilaamani uudet (ja tehokkaammat) silmälasit.

Arvaatteko kummat lasit ovat vanhat ja kummat uudet?

Pitkäperjantain pitkä illallinen pihalla

Yritän kertoa matkamme tapahtumista jokinlaisessa aikajärjestyksessä. Mennäänpä nyt siis lomamme ensimmäiseen kokonaiseen päivään Singaporessa (MacRitchien luontopolulla käyntiä edeltävään iltaan). Tuolloin oli pitkäperjantai, joka oli myös tuolla suunnalla pyhäpäivä. Aamupäivän vietimme ostoskadulla ihmettelemässä Louis Vuitton liikkeiden paljoutta - niitä oli joka nurkalla. Nälkähän siinä tuli kun koitti jotain muuta kuin "Luiska" kauppaa löytää. Suuntasimme iltaruokailulle mielestämme ajoissa, eli jo ennen kuutta kohti East Coast Lagoon Food Villagea (joka sijaitsee East Coast Parkwaylla). Ilmeisesti pyhäpäivästä johtuen ulkoilma food court (eli ravintola- ja ruokailupaikka keskittymä) oli aivan täynnä.

Tässä food villagessa homma toimii niin, että kun löydät itsellesi pöydän katsot sen numeron. Sitten käyt hakemassa syötäviä erilaisia ruokia valmistavista myyntipisteistä. Kerrot tilatessa pöytäsi numeron. Seuraavaksi käyt hakemassa itsellesi ja seurueellesi juotavaa. Valmis ruoka tuodaan sitten sinulle pöytään ja rahastetaan myös tässä vaiheessa. Helppoa eikö vain? Ruokaa hakemassa olevat paikalliset varaavat itselleen paikan usein laittamalla taskunenäliinapaketin pöydälle. Koska tuo ilta oli todella vilkas, me teimme kuitenkin niin että aina joku meistä piti paikkaa muiden tilatessa ruokia. Syötiin  satay-vartaiden lisäksi vaikka mitä kalaa ja kasvista niin että olin kiitollinen valinneeni illan asuksi joustavan trikoomekon...

Juomavalikoima oli laaja. Alareunassa näkyy sokeriruokoja joista puristettu vihertävä mehu näytti olevan paikallisten yksi suosikkijuomista.

Myös muita mehuja löytyi pirteissä väreissä.

Me otettiin olutta. Pullot sai jäitä täynnä olevaan sankoon jotta juoma pysyi edes hetken viileänä. 

Satay-tikkuja!!!

Meidän tikut tulivat tästä myyntipisteestä.

Nautaa, kanaa ja lammasta tikussa.

Ruokatiskien valikoimissa oli vaikka mitä.

Osa ruuasta punnittiin ennen valmistusta. Tässä ovat meille tulevat ravut vaa'alla.

Samat ravut valmiina ja valkosipulilla höystettyinä. Taustalla näkyy annos paistettua rauskua.

Tikuilla piti vähän auttaa lihan irrottamisessa kuoresta.

Kailania tai Kai-Lan (molempia kirjoitusasuja tunnutaan käyttävän) nimistä kasvista. Oli herkkua.

Paistettua riisiä merenelävillä. 

East Coast Lagoon Food Village sijaitsee aivan meren rannassa. Oikealla näkyvät proomualukset loistivat yöllä kuin kiiltomadot.

Ilman jalustaa ja täydellä mahalla en jaksanut ruveta enempää kikkailemaan jotta saisin kelvollisen kuvan kiiltomatomaisesti merellä välkkyvistä proomuista. Tämä saa kelvata.

Sitten pieni loppukevennys:

Tuli suomifiilis kun havaitsin parin paikallisen nauttineen nestepainotteisen illallisen ja sammuneen palmujen alle. Ilmeisesti osataan sitä muuallakin vetää kunnon pussikaljakännit. Poikien ruuat olivat muuten melkein koskemattomat...

Lisää ruokajuttuja on tulossa. Muun muassa Tapas-buffetista sekä dumplingeista.