perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pääsiäistervehdys


Narsissit kukkivat maljakossa.

Pari pääsiäismunaa on jo syöty ja pari vielä odottelee vuoroaan.

Pääsiäishenkinen asetelma keittönpöydän nurkalla luo keväistä tunnelmaa.

Rai, rai... eikun rucola! Jotain pientä tapahtumaa on jo idätyslaatkolla ollut.



Meillä "hiljennytään" pääsiäisen viettoon ainakin pariksi päiväksi. Syynä synttärieni vietto, tai onhan niitä tässä jo juhlisteltu jo viime sunnuntaista lähtien ;-)

Tuntuu että mitä vanhemmaksi tulee niin juhlia voi ja melkeinpä pitääkin useamman päivän ajan.



Hyvää pääsiäistä kaikille!




tiistai 26. maaliskuuta 2013

Yllätyksellisiä munia iltapalaksi

Huomasin juuri ettei tänne ole kauheasti viime aikoina tullut ruokajuttuja laitettua jos tuota venäiläisteemaista illallista ei lasketa.
Noh, korjataan asia välittömästi ja yllätyksellisesti. Ajankohtaan kuuluvasti pääraaka-aineena tietenki kananmuna kun pääsiäistä tässä pian vietetään, eli olkaa hyvä tässä resepti helppoakin helpompiin yllätysmuniin:


  • 2 kananmunaa
  • 2 rkl kermaa tai maitoa (kumpaa sattuu jääkaapista löytymään)
  • suolaa & pippuria

+ yllätystäyte ( pieni määrä pekonia, pinaattia, juustoa, mitä ikinä kaapista löytyy ja mistä tykkäät)
+ öljyä tai voita kupposten voiteluun,
+ pari siivua paahtoleipää tarjolle.

Iltapalaksi sopiva yllätysmuna valmistuu yllättävän helposti.


Aloita kiehauttamalla vettä vedenkeittimellä ja napsauttamalla uuni päälle lämpiämään +190 asteiseksi. Voitele öljyllä tai voilla pienet uunin kestävät kupposet (n.2dl vetoiset sellaiset) aseta ne esim. lasagnevuokaan. Laita kupposten pohjalle yllätystäytettä, 1 rkl kermaa tai maitoa ja sitten riko koko komeuden päälle kananmuna varovasti rikkomatta keltuaista. 

Kaada kiehauttamaasi vettä lasagnevuokaan niin että kupposista noin puolet on veden varassa ( eli kypsennys tapahtuu vesihauteessa), sitten uunin lämmettyä laitat varovasti vuuan uuniin keskitasolle noin. 10-15min. paistumaan. Mitä pidempi paistoaika sitä hyytyneempi lopputulos.

Mausta suolalla ja pippurilla kypsä yllätysmunasi. Minä käytin täytteenä kuutioitua balkaninmakkaraa ja koristeena kuivattua ruohosipulia. Tein myös sen virheen että annoin kuppojen olla vielä uunin jälkeen hetken (5min!) siinä vesihauteessa ja kypsyminen meni vähän yli... tarkoitushan olisi että keltuainen olisi vielä hieman juoksevaa ja siihen sitten voi dipata paahdetusta leivästä leikattuja suikaleita.


Mutta virheistä pitääkin oppia, ensi kerralla sitten siirrän kupposet heti uunista tarjolle. Sen verran helpot valmistaa nämä oeufs en cocottenakin tunnetut yllätysmunat olivat että pääsivät samantien suosikkiruokieni listalle.



Kokeilkaapas ja kertokaa vinkkinne yllätystäytteeksi.



sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Voihan Venäjä


Eilen työporukkamme kolmannet neljän tähden illalliskutsut veivät Venäjälle, ainakin teemaltaan. Emäntä oli valmistanut ruuat vanhan venäläisen keittokirjan ohjeiden mukaan, taustamusiikkina kuuntelimme venälaisiä lp-levyjä ja ruokajuomatkin olivat tarkkaan valikoidut. En voi muuta todeta kuin, että voihan Venäjä mikä ilta!
Ripaskaa ei sentään tanssittu, mutta kropat saivat kyllä kyytiä kun emäntä oli hankkinut paikalle yllätysvieraan joka antoi oikein napakat niskahieronnat meille vieraille.
Enempiä turisematta tässä parit kuvat makumatkaltamme "Venäjälle".



Shampanskajalla skoolattiin heti kylään saavuttuamme.

Illan emäntä oli valkannut illalliselle astiat, lasit ja aterimetkin venäläisteeman mukaan.

Pääruokana oli erittäin mureaa lihaa stroganofkastikeessa, tietenkin smetanalla höystettynä.

Jälkiruokana maisteltiin herkullista mokkaparfaitia. 

Pääruuan kanssa nautittiin  Georgialaista punaviiniä Tbilvino Mukuzania.



Vielä yhdet illalliset ovat jäljellä, sen jälkeen voimmekin siirtyä järjestämään vaikka neljän tähden talkoita... ainakin meillä voitaisiin tehdä vähän puutarhahommia jahka olen saanut itämään laittamani siemenet kasvamaan ;-)



Tarinat edellisistä illallisista löytyvät täältä ja täältä.


perjantai 22. maaliskuuta 2013

Perjantain puuhat

Matkalla multaan.

Idätyslaatikko tee-se-itse malliin.

Sitten vain aurinkoiselle ikkunalle itämään...

Ennen kevätkylvöä tein idätystölkkien nurkkiin reiät kasteluveden läpipääsylle.

Myöhässä kai tässä vähän ollaan, mutta yritetään silti. Nimittäin tehdä pieni kevätkylvö. Kun ulkolämpömittari näytti jälleen aamulla -14 astetta, niin tuskin tässä mikään kiire vielä on...
Ohjeen laatikon askarteluun löysin täältä.

Meni muutama viikko että saatiin juotua tarpeeksi maitoa ja muuta kerätäksemme tarpeeksi tölkkejä (15kpl) tähän laatikkoon. Ei ollutkaan niin helppoa kitata aamusta iltaan maitoa ja piimää kuin olisi luullut. Olisihan sitä voinut aloittaa kun oli pari purkkia saanut tyhjäksi, mutta ajatuksena oli päästä "helpolla" ja kylvää kaikki siemenet yhdellä kertaa. Saa nähdä kuinka käy.

Nyt mullan kimppuun puuhastelemaan ja itämistä odottelemaan (sadosta puhumattakaan).

tiistai 19. maaliskuuta 2013

Maanantaisissa maisemissa

Auringonlasku Näsinneulasta katsottuna.

Tampereen keskusta kirkkaan pakkaspäivän iltana.

Laskeva aurinko maalasi Pyhäjärven jäälle punaisen hehkun.

Sininen hetki koitti ja kaupungin valot syttyivät.



Eilen illan tullessa valokuvakurssimme pääsi erikoisluvalla kipuamaan Näsinneulan näköalatasanteelle, sille ulkosalla olevalle.
Hyvä juttu kuvaamiselle siinä suhteessa, että turvaristikon läpi sai kirkkaita kuvia. Jokainen voi käydä kokeilemassa millaisia "kivoja" heijastuksia maisemakuviin saa niistä sisätasanteen ikkunoista. (puhumattakaan niistä sadoista sormenjäljistä mitä ne ikkunoiden pleksit ovat täynnä...)

Huonoa tuossa ulkona kuvaamisessa oli hyytävä viima. Sormethan siinä jäätyivät vaikka kuinka oli pukenut villavällyjä päälle.
Reissu oli silti kyllä kaiken palelun arvoinen, sillä ovat nuo kaupunkimaisemat vaan niin hienot, vai mitä tuumaatte?



Ps. Aiempaa kaupunkikuvaustani Pyynikin näkötornista löytyy täältä.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Tule jo, kevät

Joo, aurinko paistaa ja silleen... kivaa. Mutta tuota luntakin on vielä vaikka kuinka.
Kai se kevät sieltä kuitenkin tulee?

Kalenterin mukaan kevätpäiväntasaus koittaa jo tulevana keskiviikkona. Tänä aamuna lämpömittari näytti kuitenkin -17 astetta! Hui!
En oikein jaksa uskoa että parin päivän päästä vielä uskaltaa uusilla kevätkengillään lähteä liikenteeseen.
Taitavat nämä siis hetken verran vielä odotella vaatehuoneessa... kavereistaan släpäreistä puhumattakaan ;-)



Olin pitkään näppäriä kangastossuja vailla, en enää.

Miehelleni löysin tällaiset tuliaistossut Ochtum Parkin Hilfigerin liikkeestä.



Bremenistä tosiaan palasin reppu pullollaan tuliaisia itselleni ja vähän myös miehellekin. Pisimmät pähkäilyt tein Ochtum Parkin Hilfigerin liikkeessä. Nahkaiset miesten tennarit Ovh:ltaan 129€ olivat kovassa alennuksessa, mutta arvoin pitkään mahtuisivatko kengät mieheni jalkaan vaiko eivät. Otin riskin ja ostin kengät.
Kotona oli jännät hetket kun kenkiä sitten soviteltiin. Ja sopivathan ne, tai oikeastaan ne istuivat niin hyvin että olivat kuin toinen iho.

Nyt vain odotellaan lumien sulamista että päästään kaduille tallustelemaan näillä tuliaistossukoilla.
Tulisi jo se kevät!



torstai 14. maaliskuuta 2013

Dot or not?



Olkkariimme saapui eilen piristävä piste. (Katsokaa alempana oleva kuva jos ette usko sen piristävän)


Ei mikään sisustuksellinen väriläiskä, kun musta sattui väriltään olemaan. Ja "pisteen" sijaan tuo lattiatyyny on oikealta nimeltään Ufo.
Kodin Ykkösen Sisustussäästöiltä (oikea sanahirviö kamppanjan nimenä?) tosiaan löysin käypään hintaan kaipaamamme lattiatyynyn. Tuolle 80cm leveälle tyynylle istuu näppärästi kaksinkin vaikka nauttimaan takkatulesta.
Ja, noh voihan sillä tyynyllä muutenkin temppuilla...



Ufo-lattiatyyny heti kovassa käytössä.
Tämä kuva menee niin sarjaan "lapsi on terve kun se leikkii..."



Dot or not? Arvatkaapas muuten onko paidassani pisteitä vai ei?


Tarkkasilmäisimmät varmaan erottivatkin, että pieniä kallojahan ne ovat eivätkä pisteitä. Tässä vielä paita hieman lähemmässä tarkastelussa.



I've got a head on my shoulder... tai jotain sinnepäin ;-)

Tämän kallopaidan löysin Bremenin Primarkista kolmella eurolla, joten pakkohan se oli saada. Näillä pakkasasteilla noin kepeää paitaa ei ikävä kyllä tarkene pitää vielä missään muualla kuin kotona. Kodista puheen ollen... tähän onkin ehkä hyvä päättää tämä kevyesti mökkihöperöltä vaikuttava postaus.


Mukavaa loppuviikkoa! Pitäkää itsenne lämpöisenä ja hullutelkaa hieman ;-)




tiistai 12. maaliskuuta 2013

Maaliskuiset eväät levällään

Maaliskuun Livbox piti sisällään sekalaisen satsin luonnonkosmetiikkaa. Tällä kertaa laatikon arvokkain ja samalla ainoa oikeassa myyntikoossa oleva tuote oli Laveran nestemäinen rajauskynä (Ovh 18,10€). Muut putelit olivat näytekokoisia, joskin huomattavasti suurempia kuin ne helmikuiset minituubit... Eli näistä maaliskuisista oikeasti riittää kunnolla kokeiltavaksi asti sitä tuotetta.

Maaliskuun Livboxin sisältö odottaa käyttöön pääsyä.


Jälleen olin sen verran huonotuurinen boxini kanssa että kolmesta suihkugeelivaihtoehdosta sain sen mitä vähiten halusin, Korresin Japanese Rose -suihkugeelin. (Muita vaihtoehtoja olivat Korresin Mango tai Primaveran Inkivääri & Lime) 
Pidän raikkaista suihkugeeleistä ja tämä mielestäni tuoksuu ihan teelle. Ei raikkaalle tai neutraalille, vaan teelle. Positiivista kuitenkin oli että pieni määrä tuotetta suihkukukkaan annosteltuna riitti koko kropan saippuointiin. 50ml kokoinen purkki suihkugeeliä on näppärä matkoilla, joten taidan pistääkin tämän matkustuspussukkaan odottamaan maailmalle pääsyä.

Burt's Beesin käsivoide on osoittautunut varsin mielenkiintoiseksi tuotteeksi. Ensituntuma oli että aivan huti, mutta toisella kokeilulla rupesin pääsemään jyvälle siitä missä voiteessa on kyse. En vieläkään oikein kutsuisi napakan vahamaista tuotetta käsivoiteeksi vaan mieluummin tehohoidoksi.
Tämä jo ihan annostelun takia. Voidetta on vaikea saada "ulos" purkista. Sitä pitää sormella pyöritellä hyvän aikaa että vaha lämpiää ja muuttuu näin öljymäisemmäksi. Olen sivellyt tätä tuotetta sormenpäihini ja kynsinauhoihini, eli juuri niihin kuivimpiin kohtiin. Täytyy sanoa että voide on imeytynyt hyvin ja pehmentänyt nämä ongelmakohdat. Se, kuinka saisin levitettyä voiteen käsiini kuten käsivoiteen yleensä levitän on vielä suuri mysteeri minulle.

Burt's Bees hand salve in action...


Toinen jo käyttöön ottamani pikkutuote on Ziajan vuohenmaito-päivävoide. Tässäkin tuotteessa miinusta annan tuoksusta, se on halvan imelä. Mieleeni tuosta tuoksusta tulee jokin vanha Nivean perusvoide tai vastaava. Luulisi luonnontuotteen tuoksuvan muulta kuin teolliselta. Toinen miinus on se kuinka tuotetta annostellaan - sormin.
Vaikka kädet ovatkin aina pestyt ja puhtaat silloin kun kasvovoidetta levitetään, en pysty olemaan ajattelematta sitä iholla olevien bakteerien armeijaa joka sukeltaa tähän kasvovoidepurkkiin jokaisen käytön yhteydessä...
Itse voide on ollut koostumukseltaan juuri niin silkinpehmeää ja nopeasti imeytyvää kuin tuoteselosteessa luvattiin, siitä paljon plussaa.
Lisää plussaa tulee tuotteen sisältämästä UV-suojasta, mikä on mielestäni kasvovoiteissa aina hyvä juttu.


Ziajan Vuohenmaito-päivävoide, yksi suosikeistani maaliskuun Livboxista. 

Ma Provencen palashampoon (joka muuten on hauskasti kukkasen muotoinen) pakkaan samaan matkustuspussukkaan kuin Korresin suihkugeelin. Olettaisin sen olevan kätevä matkoilla, sillä tuoteselosteessa huomautetaan ettei hiuksiin tarvita erillistä hoitoainetta tällä palashampoolla tehdyn pesun jälkeen. Uskoisin että varsinkin näin lyhythiuksiselle, kuin minä tämä voi jopa pitää paikkansakin.

Laveran nestemäinen -rajauskynä odottaa vielä jotakin todella rauhallista testimeikkaushetkeä. Olen aina käyttänyt rajauksissa kynäkajalia ja tuollainen pikkusivellin suorastaan hirvittää. Luulen että minulla menee tovi kun opin tekemään sillä nätin ja siistin rajauksen, kun olen tottunut hutaisemaan kynällä rajaukset niin että korjaan puolet pois topz-puikolla...


Että tällaiset eväät löytyivät Livbox-laatikosta tällä kertaa.
En voi sanoa että mitään näistä suorastaan olisin tarvinnut, mutta hauskaahan uusien juttujen testaaminen on. Huhtikuun laatikosta toivoisin löytäväni joko ripsivärin, huulipunan tai luomivärin. Niille minulla olisi oikeasti käyttöä.


Mitä mieltä muuten olette koko Livbox -konseptista? Onko se ihan turha mainosmiesten ja -naisten keksintö vai oikeasti kuluttajia palveleva kiva oivallus?



*kyseiset Livboxit olen muuten tilannut ihan omakustanteisesti itselleni joululahjaksi, jos jotakuta mietityttää onko kyseessä maksettu mainos.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Vapaapäivien viemää

Kahdeksan työpäivän putken jälkeen koitti torstaina vihdoin neljän päivän vapaat, eli pitkä viikonloppu. Heti ensialkuun päätin hemmotella itseäni kampaamossa käymällä. Lyhyemmästä uudesta lookista kuvaa alempana.

Perjantaina luvassa oli yhteinen viikottainen lenkki miehen kanssa. En todellakaan ole mikään talvilenkkelijä, mutta nyt olen jo kolmena viikkona käynyt reilun tunnin hölköttelyllä ja hyvältä on maistunut. Saa nähdä tuleeko tästä pidempiaikainenkin tapa.
Perjantai-ilta huipentui John McClanen rämistelyyn valkokankaalla. Ei ollut leffasarjan parasta antia tuo Good day to Die Hard, mutta ihan viihdyttävä pläjäys silti.

Lauantaina reippailtiin heti aamupäivästä parin tunnin verran Pyhäjärven jäällä. Ilmeisesti kaikki muut ulkoilijat suuntasivat (ainakin sunnuntain Aamulehden mukaan) Näsijärvelle kun saimme aika rauhassa kävellä ristiin rastiin jäällä ja piipahdella pikkusaariin. Syötiin evääksi valmistetut täytetyt voileivät ja juotiin termarikahvit juurikin yhden pikkusen saaren kalliolla auringossa paistatellen.

Viimeinen vapaapäivä meneekin jo arkisempiin asioihin palatessa, eli kotia siivotessa ja ruokaa laittaessa. Uusimman Livboxin kävin muuten perjantaina noutamassa postista. Tällä kertaa boxi oli jo vähän parempi, jopa niin että ansaitsee oman postauksensa. Siitä pian siis lisää. Nyt treffit imurin kanssa kutsuvat.


Mukavia aurinkoisia pakkaspäiviä kaikille, käykää tekin jäällä ulkoilemassa!



Uusi, lyhyempi kampaus jolla on hyvä mennä kesää kohti.

Matkalla Pyhäjärven jäälle ihasteltiin ensin maisemia Pyynikiltä käsin. Pukeutuminen oli riittävä -10 asteen keliin ;-)

Ensituntuma jäälle.

Maaliskuun boxin sisältö. Tarkempi analyysi itse tuotteista tulossa lähipäivinä.



keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Makeaa mahantäydeltä vielä kun siihen on varaa

Kaverini kertoi tässä jokin aika sitten törmänneensä juttuun jonka mukaan vuonna 2030 suklaa tulee olemaan kaviaarin veroinen "harvinaisuus". Yhdestä suklaalevystä saattaa joutua tulevaisuudessa pulittamaan jopa 15€.

Kääks!
Ei auta kun syödä sitä suklaata nyt sitten varastoon ;-)
Bremenistä hankkimani kilon setti Lindt:n levyjä, pralineja ja kuulia riittää turruttamaan suurinta paniikkia mikä tästä pökerryttävästä uutisesta syntyi.


Tässä sitä tulevaisuuden arvotavaraa.

Peltirasia kätki sisälleen valikoiman todella herkullisia pralineja.

60% suklaasta valmistetut Lindor -pallerot sopivat hyvin kahvin kanssa nautittavaksi.


Ps.
Näin keväällä monessa seuraamassani blogissa kuntoillaan oikein urakalla ja kevennetään ruokavaliota. Hyvä juttu, mutta ei sovi minulle. Karkkilakot ovat olleet tuhoon tuomittuja kokeiluita. Kiellettyjä herkkuja on ruvennut tekemään mieli vain entistä enemmän.

Puhunkin mieluummin kohtuukäytön puolesta. Tämä pätee niin suklaaseen kuin vaikka viininkin. Nättiin lasiin kaadettua skumppaa tai kauniista rasiasta tarjoiltua suklaata ei edes tohdi ahnehtia kun nauttii yhtä paljon niiden katselusta kuin maistelusta.

Tässä siis tämän keskiviikon "viisaus": Kohtuus ennen kaikkea.
 (Vaikka otsikko lupailikin jotain aivan muuta.)

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Lovie turquoise

"Helmikuussa hullukin huomaa!"
Näin mummullani oli tapana sanoa siitä kuinka helmikuussa päivät selvästi pitenevät ja mennään kohti kesää. Noh, maaliskuussa huomasin sen minäkin... Ei tarvitse enää juoda aamukahveja säkkipimeässä.

Täällä on kevättä rinnassa jo sen verran että kynnet on lakattu kesäisen turkoosilla sävyllä. Tosin viikonlopuksi on uhkailtu sellaisia pakkasia, että sävyn voi myös mieltää tilanteen mukaan vaikka viileäksi mintuksi...


Essien Turquoise & caicos -sävy on herkullinen ja osuvasti nimetty. 

Yksi kerros kynsilakkaa ei oikein riitä. Väri jää valjuksi. 

Toinen kerros lakkaa ja sävy on se mikä pitää. Ei ollut muuten helppoa kuvata omaa kättä manuaalitarkenteisella objektiivilla...

Varpaissa helmikuun LivBoxissa ollutta Essien Lovie dovie -sävyä. Nämä pastellivärit piristävät kummasti.


Joko teihin on kevät iskenyt vai vieläkö olette talvihorroksessa?
Mukavaa viikonloppua. Jos ne hirmupakkaset risovat niin pysykää sisällä lakkaamassa varpaankynsiä ;-)