San Sebastian lyhykäisyydessään

Lupailin Bilbaosta kertoessani tehdä pienen pläjäyksen erikseen San Sebastianista. Tässä se nyt on.  Annan kuvien ja kuvatekstien kertoa osan tarinasta.

Rantaboulevardia reunustivat hienot kaiteet lähes koko matkalta.

Vasemmalla ylhäällä näkyy kukkula jolle ei kiivetty. Se alapuolelta löytyvät kaupungin vanhat korttelit jossa lounastimme.

Tällaiset näkymät aukesivat funicularilla (raidehissi) kapuamamme mäen päältä. Mäellä oli hieman vanhan aikainen huvipuisto puisine laitteineen. Ok. lapsille kait sellainen on kiva. Kuvassa olevassa virtauksessa olisi päässyt "risteilemään" pikkuisella veneellä.

Ravintolan valomainos oli hieman kärsinyt, mutta ruoka oli ok. Lounas menu maksoi 16e/hlö joka oli tyyriimpi kuin monessa muussa, mutta nälkä oli niin suuri että ei enää jaksanut selvitellä tilausta espanjaksi. Opaskirjamme petti tässä kohtaa, sillä toinen sen ehdottamista ravintoloista oli lopetettu ja toinen ei tarjonnutkaan lounasta vaikka kirja sitä hehkutti. 

Tällaiselta näytti vanhassa kaupungissa. Edessä aukeaa kiva aukio. Kadut olivat kapoisia ja talot vanhoja. Mä tykkäsin.

Eli matkasimme Bilbaosta bussilla (Pena) noin 1h15min San Sebastianiin à 10 euroa/hlö. Perillä linja-autoasemalta oli reilusti matkaa keskustaan. Vähän olimme kartasta katsoneet, että minne suuntaan pitäisi lähteä. Lopulta huomasimme kulkevamme jonkun paikallisen perässä ja solujuvamme sopivasti vanhan kaupungin nurkille. Pienen uupumusta piristävän kahvittelun jälkeen suuntasimme veden äärelle. Kävelimme aivan toiseen päähän rantaboulevardia. Aurinko porotti ihan mukavasti, varsinkin kun olimme varautuneet mahdollisiin sadekuuroihin...Poltin lopulta päälakeni, tai oikeastaan jakaukseni.
Rannan päästä kulki funiculari korkean mäen päälle. Maisemat mäeltä olivat upeat. Jotenkin meren näkeminen on vaan aina yhtä ihmeellistä.

Roseeta poskiin kun ne eivät vielä punota... Onneksi oltiin laitettu aamulla aurinkorasvaa niin jakaus jäi ainoaksi kohdaksi joka kärventyi.

Nestehukkaa helpotimme roseeviinillä (ja vähän vedelläkin) ennen takaisin rannan tasolle lähtöä. Sitten patikoimme takaisin vanhaan kaupunkiin lounaalle. Lounaan jälkeen tutkimme vielä lisää vanhoja kortteleita ennen kuin palasimme muutaman putiikin kautta linja-autoasemalle ja sieltä jälleen Bilbaoon. San Sebastianista minulle jäi kaikin puolin hyvä fiilis. Ehkä aurinkoisella päivällä oli osuutta asiaan, mene ja tiedä. Joka tapauksessa kaupunki oli pikaisen näkemisen arvoinen. Voisin matkata San Sebastianiin toistekin, etenkin kun San Sebastiania hehkutettaan huipputasoisten Michelin-tähtiravintoloiden mekkana. Tähtiä tai ei valmiiseen pöytään on aina kiva mennä, eikö vain?