Tuota valintaa sitten kaduttiin jo matkan toisena tai kolmantena päivänä kun pokkarista hajosi näyttö. Reissun kuvat otettiin sitten enemmän tuurilla kuin taidolla sillä niistä parista suikaleesta mitä näytöltä pystyi näkemään ei kauheasti sommitellut mitään. Tarkennuksista puhumattakaan...
Lisää asia ketutti vielä kotona kun liike josta kamera oli ostettu ei suostunut kameraa vaihtamaan/korvaamaan vaikka takuut olivat vielä voimassa. Olimme heidän mielestään A) pudottaneet kameran tai B) puristaneet voimalla näytön rikki.
Totuus oli että tuo pokkari (niin eikö jo nimenkin pitäisi kertoa missä kameraa voi säilyttää?) oli ollut ainoana objektina mieheni pellavahousujen isokokoisessa taskussa kaikkea muuta kuin puristuksissa (ja pellavahousuthan ovat sellaiset löysät eivätkä malliltaan pillit). Enemmänkin vika oli kameran heikossa laadussa, mutta halvallahan harvoin saa mitään hyvää. Tuo kamera oli oiva esimerkki siitä.
Mutta siis Bilbaoon. Saavuimme kaupunkiin Barcelonasta paikallisella "expressbussilla". Olimme ostaneet liput etukäteen netistä ja hyvä niin sillä bussi oli täynnä. Matka taisi kestää jotain reilut 6h ja olimme ainoat ei espanjalaiset kyydissä. Barcelonan miljoonakaupungin turistuhulinan jälkeen Bilbao oli ihanan rauhallinen vaikka näimme ja koimmekin yhden yleislakon mielenosoituksineen. Jo tuolloin maan talousasiat kuohuttivat kansaa suuresti.
Yhdestä pyhäpäivästä ja lakkopäivästä huolimatta kolusimme kaupungin nähtävyydet aika hyvin läpi vajaassa neljässä päivässä. Vierailimme muun muassa San Mamesin jalkapallostadionilla. Tämähän oli oikeastaan matkamme yksi pääkohde jos mieheltäni kysytään ;-)
Epäonnea tuossa vierailussa oli sen verran että juuri edellisenä iltana stadionilla oli ollut AC/DC:n keikka ja kentän nurmi oli kokenut kovia. Pistävä kanankakan haju löi melkein tajun kankaalle kun esittelykierroksemme saapui sisätiloista itse stadionille. Mieheni kun oli etukäteen niin hehkuttanut pääsevänsä nuuhkimaan kuuluisan stadionin ambienssia...
Kaikista matkamme kommelluksista huolimatta ihastuin Bilbaoon vaikka se olikin alunperin minulle vain yksi etappi ennen kovasti odottamaani Biarritzia. Tuo ihastus oli sen verrran suuri että palasin Bilbaoon heti seuraavana kesänä äitini kanssa. Ja voisin lähteä sinne uudestaan, vaikka heti!
Bilbaon kaupunkia halkoo Nerviónjoki jonka molemmille laidoille on rakennettu pitkät ja leveät kävelytiet - oivat iltapäivä kävelylle tai aamulenkille. |
Jeff Koonsin Puppy, 13m korkea kukka-asetelma vartioi Guggeheimin museota. |
Guggenheimin museon takaa taas löytyy ranskalaissyntyisen Louise Bourgeoisin suunnittelema Maman, eli teräksinen hämähäkkiveistos. |
Bilbaon punaiset katot vanhasta kaupungista päin katsottuna. |
Ja lisää Bilbaon punaisia kattoja katsottuna Artxanda kukkulalta jolle noustaan 800m funicularilla. |
Pakollinen turistikuva, Maman helmoissa. |
En puhu sanaakaan espanjaa (tai baskia millä Bilbaossa pärjäisi vielä paremmin) ja paikalliset puhuvat aika heikosti englantia, mutta Bilbaossa pärjää silti ihan hyvin kun suunnittelee reissua hieman opaskirjan avulla, käy turisti-infosta kyselemässä karttoja sekä neuvoja ja sitten menee vain Nerviónjoenvartta pitkin seikkailemaan.
Suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hei, anna äänesi kuulua ja jätä kommentti!
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.