Parasta pekonista, osa 2

Taulu sen kertoo: Tänään vuorossa ovat tipunyytit.

Tarvitaan:
Kanafileitä (mielellään ohuita ja kooltaan yhteneviä), suolaa, pippuria, tuorejuustoa (maun voi itse valita), tuoreyrttejä, PEKONIA ja varrastikkuja.

Mausteet fileiden pintaan, sipaus tuorejuustoa ja yrtit päälle - sitten kääräistään koko komeus pekoniin.

Rulla tai nyytti pysyy koossa varrastikkujen tai hammastikkujen avulla.

Tässä valmis lopputulos tällä kertaa.

Tipunyytit, ne ovat toiseksi parasta mitä pekonista voi valmistaa. Sen ykkösherkun löytää täältä. 
Tässä olikin vierähtänyt hetki siitä kun pekonia on viimeksi syöty, joten sitä suuremmalla syyllä piti tehdä vähän parempaa pekoniruokaa - eli tipunyyttejä.

Resepti on alun perin Iskuruokaa -kirjasta, josta olen joskus jo kertonutkin vähäsen. Niin ja taisin sen reseptinkin muuten jo kertaalleen kertoa täällä. 

Tällä kertaa eripariset fileet aiheuttivat hieman ongelmia. Viidestä fileestä tuli lopulta neljä nyyttiä kun yhdistin pienimmät fileet yhdeksi. Lisäksi oikaisin hieman ja jätin alun ruskistuksen pois. Kanat vaan suoraan uuniin ja sitten loppuvaiheessa grillivastuksen avulla taioin hieman paistopintaa pekoniin. Hyvää tuli näinkin. Hyvää tulee myös jos vaihtelun vuoksi vaihtaa kanan possuun. Jos pekonista todella pitää niin nyyttejä voi kieputella vaikka kahdenkin pekonipaketin verran...

Eipä sitten muuta kuin kokkaamaan!

Viikonlopulla nähtyjä

Haravoitiin 2h, ja niitä pudonneita lehtiä oli enemmänkin kuin tämä yksi!!!

Asennettiin uusia juttuja kotiin.
Nyt vuorossa oli wc-pytyn kansi ja hupaisa suihkuverho.

Tässä sneak peak gymiin. Step-lautaa olen jo testannut ja rakastunut siihen totaalisesti.

Miksi viikonloput menevät niin nopeasti ohi? Tuntuu että juurihan sitä oli perjantai ja nyt sitten mennäänkin jo lujaa sunnuntaissa kohti iltaa.
Touhuttavaa on ollut vaikka kuinka, siksi en ole ehtinyt pahemmin muita blogeja lukemaan tai kommentoimaan, tämän oman päivittämisestä puhumattakaan...

Mitä sitten tämä nopeasti ohi vierähtänyt viikonloppu piti sisällään? Lenkkeilyä, haravointia ja muita pihahommia, saunaa, takkaa, Hulluilla Päivillä huitelua, sinisimpukoiden (NAM, paras Hullujen Päivien hankinta!!!) kokkausta ja syömistä, kodin järjestelyä ja montaa muuta askaretta joita en edes enää muista tehneeni.
Että sellaista. Tässä pitääkin levätä taas viikon verran, että jaksaa taas ahertaa ensi viikonloppuna...


Millainen viikonloppu teillä oli, rentouttava vai työntäyteinen?

Takaisin ruotuun

Muuttokiireistä johtunut kuukauden sportittomuus on ohi. Omaan pikkuiseen gymiin odotellaan postista vielä muutamaa lisävarustetta, sitten sitä voi esitellä ehkäpä täälläkin. Lisäksi kymppikortti liikuntakeskukseen löytyy takataskusta. Sillä helpotetaan ryhmäliikuntatuntien kaipuuta. Pumppin ja balanceen aion ainakin pian mennä.
Täysin liikkumaton en ole silti ollut kuukauden verran. Työmatkoja olen sentään silloin tällöin sotkenut fillarilla. Silti viime viikonlopun 12km lenkki sai pohkeeni hyvin jumiin. Energiaa kuitenkin jäi lenkkipolulle sen verran ettei pätkisten napostelustakaan voi tuntea huonoa omaatuntoa ;-)

Pinkki pitkähiainen paita oli aivan huippulöytö H&M:ltä. Väri piristää muuten mustaa ulkoilugarderobiani. Myös materiaali miellytti ja pidän paidoissa erityisesti pitkistä hioista ja tässä paidassa sitä pituutta on! Lisäksi peukun mentävä reikä hiansuussa on toimiva keksintö. Ulkoillessa ranteet pysyvät lämpiminä eikä hiha pääsee hivuttautumaan rutulle takin sisään.


Millaisista asioista te pidätte urheiluvaatteissa? Väreistä, materiaaleista, istuvuudesta vai merkistä?

Makeata maanantaita

Oletteko jo löytäneet tämän paketin kaupan karkkihyllystä?

Jos sateinen maanantai on tuntunut tahmealta niin kannattaa suunnata lähikaupan karkkihyllylle huhuilemaan tämän ihanuuden perään.
320g pätkistä pienissä paloissa riitti juuri ja juuri makeuttamaan minun harmaan päiväni, entäs teidän?

Väriä pintaan

Tässä lisää sisustushorroria, tällä kertaa maalauksen muodossa.
Muuttaessamme talossamme olivat kaikki huoneet seiniltään valkoisia. Eivätpä ole enää.

Makuuhuoneessa ajattelimme korostaa yhtä seinää maalaamalla sen kultaiseksi. Toisin kävi. Kultainen maali kustansi kolme kertaa enemmän kuin tavallinen maali. Lisäksi maalaus olisi pitänyt suorittaa ruiskumaalauksena tasaisen väripinnan saamiseksi. Se ei olisi meiltä onnistunut, remppajutuissa kun untuvikkoja ollaan. Tartuttiin sitten kultaisenväriseen maaliin (nimeltään Sahara) sekä maaliteloihin ja maalattiinkin kaksi seinää yhden sijaan. Se alkuperäisen ajatuksen kimalteleva kultaisuus aiotaan tuoda huoneeseen verhojen muodossa. Ne verhot tosin ovat vielä kaupassa...
Mutta tältä makuusoppimme näytti ennen ja näyttää nyt:

So white and bright before...

... so now it's like this, less white but still quite bright, right?

After-kuvassa näkyvät "ryppyiset" lakanat ovat muuten todella mukavat pellavalakanat. En olisi uskonut kuinka hyvältä voi hieman karhea pellava tuntuakaan kun siihen nukkumaan mennessä kietoutuu.
Satiinilakanat ovat so last season! Pellava on paljon parempi.

 Mitä mieltä olette pellavasta lakanoissa tai kultaisesta väristä makuuhuoneessa?

So 70's

Hahaa, kaikille teille kotipostauksia toivoneille on nyt luvassa sisustushorroria todella karmivan huonolaatuisilla kuvilla. Pokkari oli vain niin helposti siinä käden ulottuvilla...

Mutta asiaan, talomme on niin 70-luvulla rakennettu että. Aiemmat omistajat ovat sentään sen tasakaton muuttaneet harjakatoksi, uudistaneet keittiön ja 90-luvun taitteessa kylppäriäkin laatoitelleet. Alkuperäiseltä aikakaudelta jäänteitä löytyi kuitenkin heti ulko-ovelta sisään tultaessa, eli tuulikaapista.

Eteisen ollessa tällainen tuntui aina siihen tullessa kuin astuisi ajassa vuosikymmeniä taaksepäin.

Asialle piti tehdä jotain. Eteistilan laatoittaminenkin kävi mielessä, mutta päädyimme helpompaan ja nopeampaan ratkaisuun - kuramaton uusimiseen.

Tässä tilanne ennen muutosta...

... ja tässä uusi kuramatto ja kenkäteline. 

Mitäs piditte tästä ratkaisusta?
Kuramaton siis ostimme hieman eteistilaa reilumman kokoisena ja sitten leikkasimme sen mattoveitsellä paikan päällä määrämittaiseksi. Eteistilassa on monta hassua kulmaa ja koloa joten tavallisen suorakaiteen mallisen maton kanssa olisi sitä alkuperäistä pintaa väkisinkin jostain jäänyt irvistelemään. Ja jos tähän kyllästyy voi saman homman tehdä uudestaan toisen värisen maton kanssa - tai sitten panostaa ja laatoittaa...

Eipä tässä muuta tällä erää. Muista tekemistämme muutoksista lisää seuraavalla kertaa.

Viime päivien herkkuja

Trattorian herkullinen jälkkäri: Limoncellolla marinoitua päärynää, valkosuklaavaahtoa ja pistaasipähkinää.
Slurps!

Chilini alkaa vihdoin saada väriä poskiinsa ja pian pistelen sen poskeeni!

Lauantain leipomuksia: Foccacciaa basilikalla ja aurinkokuivatuilla tomaateilla maustettuna.

Hieman off topic: vähemmän herkkua hommaa oli sohvasängyn kokoaminen. Osia jotain 50+, mutta...

 Valmis sohvasänky on aikas soma. Se vielä odottaa peitettä päälleen ja ensimmäisiä yövieraita sitä koeajamaan.

Vaikka kaikkea hektistä tässä on ollut menneinä päivinä, niin on silti niitä mukaviakin juttuja mahtunut mukaan. Perjantaina poikkesin naisporukalla Trattoriaan syömään ja juoruamaan. Jälkkäri vei hetkellisesti kielen mennessään ja piti keskittyä enemmän siihen syömiseen eikä juoruamiseen ;-)

Lauantaina huomasin, että "silmäteräni" alkaa vihdoin kypsyä. Puna chilin poskilla on vahvistunut nopeasti jo parissa päivässä. Tuskin maltan odottaa että pääsen sitä maistamaan ja sitten sillä maustamaan jotakin ruokaa. Foccacciaan tuskin chiliä tulen laittamaan, ehkä mieluummin johonkin texmexjuttuun. Lauantaina kuitenkin leivoskelin syksyn ensimmäisen omenapiirakan sekä pitkästä aikaa foccacciaa. Inspiraatio tuon leivän tekoon lähti siitä, että ehdottomasti eniten tänne blogiin eksyy kävijöitä hakusanalla foccaccia-leipä.

Sunnuntaina sitten päätimme koota vieras/gym-huoneeseen (Joo, saan oman kuntoiluhuoneen! siitä tarkemmin lisää kun kalustus/somistus on valmista) hankitun sohvasängyn. Ohjeläpyskä lupasi, että kahdelta kokoamiseen menee 30min. Just joo! Ikealaisten kokoaminen on ollut lastenleikkiä tähän verrattuna. Tarkkaa aikaa ei katsottu kellosta, mutta luulen että ykkösen voi huoletta lisätä tuon 30min eteen... Lopputulos oli kuitenkin kaiken kiroamisen, parin purkamisen ja jälleenkokoamisen arvoinen.

Millaista herkkua teidän viime päiviin on kuulunut?