Suolaisen makea maanantai

Mitä teillä ryhdytään suunnittelemaan, kun toinen perheenjäsenistä ilmoittaa lähtevänsä yön yli kestävälle työreissulle? Minä säntään keittokirjojen pariin. Mies taas ottaa puhelimen kouraansa ja alkaa soittelemaan itselleen seuraa illaksi jostakusta 200 läheisestä ystävästään. Tällä kertaa oli minun vuoroni jäädä kotiin - niiden keittokirjojen kanssa. Yleensä vain itselleni kokatessä myös hyödynnän toisen ruokarajoitteiden kuvasta poissaoloa, eli teen sellaista ruokaa jota meillä ei niin usein valmisteta.

Kanaa ja riisiä -yhdistelmät ovat olleet kieltolistalla jo jonkin aikaa. Ensin mies sain yliannostuksen curryinnostuksestani. Viimeinen pisara oli viiime vuotinen pitkä Nepalin matka, jolla tarjottiin kanaa ja riisia enemmän kuin kerran päivässä. Nyt pääsin siis nauttimaan kunnon currysta - yksin! Jotta aikaa ei jäisi muulle kuin hellan ja kameran ääressä räpeltämiselle, päätin myös leipoa sitruunapiirakkaa. Leipominen on ok hommaa, mutta en mielelläni tee kuitenkaan sellaisia leipomuksia joissa tarvitsee käyttää miljoonaa eri apuvälinettä tai vatkailla pidempään. Löytämässäni sitruunapiirakan ohjeessa kuitenkin piti raastaa sitruunankuorta, puristaa sitruunanmehua ja vielä vaahdottaa kananmunia ja sokeria...

Piirakkapohjan aineksia: 1d leseitä, n.3dl mantelijauhetta, 1 kananmunan valkuainen ja ripaus suolaa.

Kuivat aineet sekoitetaan ja niihin nypitään 50 grammaa voita. Viimeisenä valkuainen mukaan ja taikina onkin sitten jo valmis.

1prk rahkaa (käytin jo valmiiksi sitruunanmakuista rahkaa), 1prk tuorejuustoa, raastettua sitruunankuorta, sitruunanmehua, 1/2dl sokeria ja 1tl vaniliinisokeria ja 2rkl perunajauhoa.

Esipaistoin pohjaa hetken 175 asteisessa uunissa.

Esipaistetun pohjan hieman jäähtyessä vatkataan 2 munaa ja 1/2dl sokeria kovaksi vaahdoksi. Yleensä kärsivällisyyteni ei riitä tällaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi vatkain on jemmattuna aina jonnekin kaapinperälle...

Rahkaseokseen käännellään varovasti se vatkattu muna-sokerivaahto. Sitten täyte pohjan päälle ja 175 asteiseen uuniin noin 45-50min.

Leivonnan jälkeen tiskarille oli töitä.

Kokkauskuvat ovat mustavalkoisia koska keittiövälineemme ovat sen verran iloisen kirjavia, että niillä valmistettu piirakka olisi näyttänyt ankean värittömältä välineiden rinnalla.

Kivointa leivonnassa ja ruuanvalmistuksessa on nauttia työn tuloksista. Ikävintä on sen kaiken sotkun siivoaminen ja tiskaus mitä tuohutessa on syntynyt. Olen tullut siihen lopputulokseen että siivous ja tiskaus kannattaa aloittaa/suorittaa jo siinä vaiheessa kun ruoka on uunissa tai padassa porisemassa, jotta sitten kun ruoka on valmista voi keskittyä siihen nautiskeluun. Bon appétit.

Piirakkaa leipoessa olikin jo tullut nälkä ja kameran pistin sivuun kun siirryin curryn valmistamiseen.

Tulisen curryn jälkeen sitruunapiirakka maistui makoisalta. Lisäsin mustaherukkahilloa hieman piirakan palaseni päälle lisäaromeja tuomaan. Nam.
(Edit: pohjan reseptiin olisi voinut lisätä hitusen sokeria tai vaikkapa kanelia - aavistuksen mauton vaikka rakenne onkin hyvä.)