lauantai 29. syyskuuta 2012

Tulisilla hiilillä



Mennyt viikko kului edelliselle asunnollemme vuokralaisia etsiessä. Hakemusta tehdessämme olimme itsekin aika jännittyneitä. Vastaako siihen kukaan? Löytyykö pontentiaalisia ehdokkaita?

Noh, jättämäämme hakemukseen tuli nopeasti useita vastauksia jotka olivat usein lyhytsanaisia pyyntöjä päästä katsomaan asuntoa. Pyysimme hakijoita kertomaan hieman lisää itsestään. Ei sitä ketä tahansa halua kotiinsa päästää. Joillakin mielenkiinto lopahti tämän. Jotkut taas eivät täyttäneet niitä kriteereitä, joita olimme päättäneet vuokralaisiltamme odottaa. Lopulta päädyimme näyttämään asuntoa kahdelle pariskunnalle. Täytyy sanoa että olimme tehneet hyvän esivalinnan sillä molemmille olisimme voineet avaimet luovuttaa.

Hassua silti oli se kuinka kasvokkain tavattaessa erilaiset nämä pariskunnat keskenään olivat. Ensimmäiset olivat harkitsevia, rauhallisia ja kyselivät paljon lisätietoja talosta ja muusta. Toiset taas olivat jo valmiiksi todella innoissaan talosta, he olivat puheliaampia ja menevämmän oloisia. Valinta olisi ollut todella vaikea. Ehkä olisi jopa pitänyt heittää kolikkoa. Onneksemme kohtalo puuttui peliin. Rauhallisemman pariskunnan miehelle aukesi työpaikka pääkaupunkiseudulta ja heidän asunnonhakunsa siirtyi sille seudulle.

Tänään kirjoitimme vuokrasopimuksen menevämmän pariskunnan kanssa. Avaimia luovuttaessa iski pieni haikeus. Kolme ja puoli vuotta meidän kotinamme toiminut asunto siirtyi joidenkin toisten kodiksi. Haikeus vaihtui ylpeyden tunteeseen kun huomasin kuinka otetut ja onnelliset vuokralaisemme olivat uudesta kodistaan. Kyllä he siitä pitävät hyvää huolta.

Tuo vuokralaisten etsintä ja valinta oli raskasta puuhaa. Onneksi se on nyt ohi ja tulisilla hiilillä olo vaihtui uuden kotimme takkatulen rentouttavasta lämmöstä nauttimiseen.


Millaisia kokemuksia teillä on vuokra-asunnon etsimisestä tai omien vuokralaisten etsimisestä?



tiistai 25. syyskuuta 2012

Huhuu!

Don´t worry it's not me! 

Muuton jälkeinen säätäminen tuntuu vievän paljon aikaa ja energiaa. Sitä ei ole hirveästi jäänyt sitten täällä pyörimiseen, sorry. Koitan kuitenkin käydä täällä huhuilemassa sellaisista muista kivemmista jutuista kuin tuo arjen pyörittäminen...

Siitä tuo kuvakin. Pääsin syksyksi valokuvakurssille harrastamaan kameran räpeltämistä. Eilen kävimme ryhmässä hylätyllä tulitikkutehtaalla räpeltämässä kameroidemme ja hupsun rekvisiitan kanssa.



Tehtaalla riitti roinaa ja rompetta.

Kuvauspaikka oli lievästi ilmaistuna mielenkiintoinen. Kaikki graffitit ja hylätty sälä vaikuttivat lopulta jotenkin jopa näteiltä kun niitä tarpeeksi kauan ihmetteli.
Rupesi se kotona nurkissa ja komeroissa siististi laatikoissa järjestämistä odottava roina tuntumaan aika pieneltä kaiken sen tehtaalla nähdyn romumäärän jälkeen.

Eipä tässä muuta tällä kertaa.



torstai 20. syyskuuta 2012

Pieni kurkkaus nurkkaukseen








Tässä pieni katsaus uuden kotimme yhteen nurkkaan. Lisää näitä kotijuttuja tulee sitä mukaan kun alkavat paikat näyttämään kotoisilta ;-)

Mutta asiaan:
Olen pitänyt "kotitoimistoa" keittiönpöydän nurkalla jo viimeisen kahden ja puolen vuoden ajan. Miehelläni tuli mitta täyteen aina vain laajenevaan toimistooni, a.k.a. läävään eli epämääräisiin kasoihin tuikitärkeitä papereita, joita säilytin kätevästi läppärini vieressä siinä keittiönpöydällä. Ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi tehtäväksi uuden kodin sisustamisessa tulikin hankkia minulle työpöytä.

Pöytä ei sitten ollutkaan mikä tahansa lastulevyviritelmä, vaan vanha Singer-pöytä. Ihan kelpo osoite papereilleni ja koneelleni.
Kaikkein parasta tuossa työpöydässä on sen sisällä majaileva ompelukone. Se on niin nätti, että tekisi mieli kiikuttaa kotitoimistoni tavarat takaisin keittiönpöydälle ja aloittaa ompeluharrastus... (kunhan vitsailen rakas...)
Pöydän laatikosta löytyi vielä alkuperäinen ohjekirjakin tuolle koneelle - tiedä vaikka saisi sen oikeasti toimimaan!

Mitä mieltä olette siitä kumpi kone saa olla esillä, ompelukone vai tietokone?


tiistai 18. syyskuuta 2012

Pullistelua

Asusta ei kannata välittää. Sitä tuli taas puettua ne rytkyt jotka ensimmäisenä osuivat eteen...

Pikkuisena piristyksenä ja pilailuna aurinkoiseen tiistaihin tämä kuva viikonlopulta.

Olin pikkaisen polleana tuon haravoimani lehti- ja neulaskasan kanssa. Noh, eilisen myrskyilyn jälkeen haravalle olisi vielä tuplasti enemmän hommia odottamassa takapihalla! Nice.

Tätä se nyt kai sitten on kun asuu maantasalla.

Pirteätä viikkoa kaikille!


maanantai 17. syyskuuta 2012

Kunnon leipä tiellä pitää

Viime perjantaina korkkasin uuden (siis meille uuden, mutta muuten vanhan) keittiön tekemällä saaristolaisleipää. Suuri kiitos Glorian Ruoka & Viini -lehdelle loistavasta reseptistä joka ei voisi olla helpompi!!!
"Vaikein vaihe" on piimän lämmittäminen kädenlämpöiseksi ja tuorehiivan sekoittaminen siihen. Sitten ei tarvikaan tehdä muuta kun sekoittaa mukaan loput ainekset ja kevyesti sekoittaa tasaiseksi massaksi. Leipominen ei voisi olla helpompaa.
Kaiken parasta tässä helppoakin helpommassa leivonnassa on lopputuloksena kohottamisen ja paistamisen jälkeen valmistunut huippuhyvä leipä, jonka maku vain paranee parin päivän päästä jos malttaa olla syömästä sitä kaikkea heti...

Tässä ollaan jo aika pitkällä leipomisessa. Taikina on valmis vuokiin jaettavaksi.

Taikina saa nousta voidelluissa vuuissa rauhassa 1 1/2 h ajan.


Kunnes sitten on aika siirtyä uuniin paistumaan kahdeksi tunniksi.

Valmiille leivälle reilusti voita päälle ja suuta kohti!

Tai sitten päällystä viipale itse savustamallasi lohella...


Koskas olette muuten viimeksi leiponeet?


perjantai 14. syyskuuta 2012

Uusia tulokkaita

Huh! Nyt on muutettu, siitä johtui tuo pieni hiljaisuuden pito.
Nettiähän sai odotella toimivaksi pari päivää. Se on kuitenkin pientä kaikkeen muuhun säätämiseen verrattuna. Tavaroita on vielä enemmän pahvilaatikoissa kuin kaapeissa hyllyillä, jne...

Uuteen kotiin hankittiin jo parit uudet tulokkaatkin.

Pikkuwc sai harmaita "väriläikkiä" vaaleaan pintaansa tästä hassun mallisesta saippuapumpusta sekä...

...tästä nypykkäästä matosta.
Yllä nähtyä pumppupulloa kun oltiin ostamassa niin heräteostoksena hankittiin pieni nojatuoli olkkariiin. Tästä kelpaa takkatulta sitten katsella vaikka kaksittain - niin leveä on istuin.


Työviikon päätteeksi ja näin perjantain kunniaksi nyt on jo kaadettu reilusti punaviiniä lasiin. Tästä se rentoutuminen alkaa, kyllä niitä romuja ehtii myöhemminkin järjestelemään. Kokkaus ja yhdessäoleminen ovat olleet vähissä viime päivinä. Siitä syystä uunissa on saaristolaisleivät paistumassa ja korvapuustejakin pitäisi kohta alkaa pullataikinasta taikomaan. Grillatakin aiotaan ja ehkä vielä illalla sitten lämmitellä kylkikyljessä takkatulen äärellä <3

Pariisiakin voidaan vähän muistella tätä uutta asuntoa skoolatessa, sillä tämä pullo tarttui mukaan kesäretkeltä.


Huomenna sitten ehkä korkataan tuo Laurent tämän muuttohässäkän kunniaksi!

Millainen viikko teillä oli?



lauantai 8. syyskuuta 2012

Tähtisadetta

Vesisade pilasi tänään hyvät suunnitelmani lenkille menosta. Ja siis olin menossa vaikka kuinka monta kertaa. Mutta joka kerta kun katsoin ikkunasta että nyt paistaa, niin ei mennyt kuin minutti tai kaksi kun alkoi heti satamaan. Tulipahan sitten järjesteltyä kipot ja kupit ojennukseen uudessa kettiössä kun ei ollut asiaa ulos.

Illan tullen lakkasi se sade loppujen lopulta, vain tehdäkseen tilaa tähtisateelle jota suihkittiin taivaalle Särkänniemen kauden päättäjäisten kunniaksi. Kipitin (pian jo ) vanhasta kodista (keskustassa asumisen viimeisiä etuja...) Lapinniemeen katsomaan ja kuvaamaan raketteja, sillä en ollutkaan pitkään aikaan koittanut ottaa kuvia ilotulituksesta. Sen kyllä tästä lopputuloksesta huomasi.

Rajaukset ja kohdennukset eivät olleet ihan kohdillaan, vai mitä olette mieltä?


Näin se Särkänniemen kauden 2012 päättäjäisten ilotulitus alkoi.



Tässä sitä tähtisadetta. Suosikkini <3

tiistai 4. syyskuuta 2012

Vapaapäivän mietteitä

Mitä hyvä työläinen tekee vapaapäivänään? No, sairastaa tietenkin!
Flunssaisuusteni saattaa olla eilisessä vesisateessa kastumisesta tai sitten muuttostressistä johtuvaa, mutta ikävää se joka tapauksessa on. Tänään olen ottanut rennosti ja ihastellut tyhjenneitä hyllyjä, hiljalleen kasvavaa chiliäni sekä siemaillut anopin valmistamaa viinimarjamehua mukitolkulla. Ulkona tietenkin tällaisena sairaspäivänä paistaa aurinko. Missä se oli eilen kun pyöräilin vesisateessa kotiin?

Tämä kuva ihan vain todistusaineistona, kyllä ne hyllyt ovat oikeasti tyhjentyneet.

Salamalla säikäytetty kuva kivasti kasvaneesta chilistäni.

Kaivoin laatikonpohjalta käyttöön Yashican käsitarkennuksella toimivan 50mm linssin. Piti ottaa vain kuva marjamehua täynnä olevasta kupista kun huomasin orkidean kukintojen hauskasti heijastuvan mehun pintaan. Tuli otettua useampikin kuva ennen kuin onnistuin tällä tavalla.


Näin vapaapäivän kunniaksi olen myös pohtinut kuinka raskas loppuviikko tulee olemaan, ensi viikosta puhumattakaan. Luvassa on paljon töitä, maalaamista, muuttoa, siivoamista ja tavaroiden paikoilleen järjestelyä. Onneksi on pieniä kivojakin hetkiä tulossa kuten esimerkiksi teatteria ja ravintolassa ruokailua.
Koitan nyt piristyä ja reipastua ja lähteä rauhallisesti ulkoilemaan raikkaaseen ilmaan, jos se vaikka ihmeellisesti parantaisi tämän nuuduttavan nuhaköhän.

Reipasta viikkoa kaikille!





maanantai 3. syyskuuta 2012

Haastavaa

Muutto etenee hitaasti mutta varmasti. Hyllyjä on tyhjentynyt ja laatikoita täyttynyt. Se pakkaamisen aloittaminen elämässä epäolennaisista tavaroista on edennyt jo osaan astioista ja kattiloista. Tästä syystä ruuanlaittokin on ollut tyypiltään helposti, hyvää ja sassiin. Tuoreita ruokakuvia ei siis nähdä vähään aikaan täällä. Seuraavat kuvat ovat toissaviikonlopulta. Mieheni kanssa olimme sivusta seuraamassa Team City Challenge 2012 kaupunkiseikkailukisaa. 

Täytyy heti sanoa, että todella reippaita olivat kaikki kisaan lähteneet. Me liikuimme rasteille autolla siinä missä kilpailijat saivat käyttää polkupyöriä, TKL:n busseja tai omia jalkojaan. Silti moni joukkue saapui rastilta toiselle aivan meidän perässämme! Kovakuntoisia sekä -hermoisia näyttivät muutenkin olevan, puhumattakaan siitä kuin iloisella mielellä kilpailijat vaativiakin tehtäviä suorittivat. Vähän jäi itseäkin moinen seikkaileminen kutkuttamaan. Voi olla että pitää ottaa osaa ensivuonna, harrastesarjaan ehkäpä?

Vai miltä teistä kuulostaisi kokeilla yhden päivän aikana tällaisia lajeja kuten frisbeegolf, soutuspinning, kiipeily, uinti tai paintball? Ja siis tässä on vain osa siitä lajikirjosta mitä kilpailijoilla oli rasteilla edessään. 

Lähtö ja maali sijaitsi tänä vuonna Pyynikin Palloiluhallilla.

Kilpailijat saivat tällaisen kartan erilaisista rasteista joilla piti päivän aikana käydä suorittamassa haastavia, hauskoja ja varsinkin vaihtelevia tehtäviä.

Yhdellä rastilla piti edetä yläilmoissa köyden päällä kävellen. Hui, en uskaltaisi!!!

Toisella rastilla taas ammuttiin jättiritsalla Angry Birds lelulintuja maalitauluun.

Frisbeegolfaus kuului myös lajivalikoimaan.

Kuten myös se perinteinenkin golfaus, tavallaan.

Oli niitä rasteja myös näinkin huikeissa maisemissa.

Jos kiinnostus heräsi niin käykää katsomassa kisan nettisivut sekä facebook.