Eilen meidän piti palata saneerattuun asuntoomme. Ovella odotti yllätys. Lattialla olivat torstain postit hujan hajan. Mitään ei oltukaan tehty. Aikataulu oli muuttunut, jälleen kerran!
Matkalaukkuelämä evakossa anoppilassa jatkuukoon. Sitä vuodattamaani kirosanojen litaniiaa en tässä viitsi toistaa, mutta tempperamenttini tuntevat sen voivat korvissaan melkeinpä kuulla.
See you soon, I hope! |
Melkein alan uskoa, että pessimistinen näkemykseni remontista saattoi ajaa sen tähän jamaan. Ei olisi pitänyt mennä manaamaan...
Miten positiivisia, pessimistisiä tai taikauskoisia ajattelijoita te olette tällaisten asioiden kanssa?
Parin remontin kokemuksella olen todennut, että ei ne aikataulut ikinä pidä.
VastaaPoistaMeilläpä oli vuosi sitten vanha asunto irtisanottuna ja oli vakuutettu, että päästään muuttamaan tähän uuteen silloin kun oli sovittu. Tänne kun tultiin ensimmäisine kamoinemme niin kiva yllätys odotti kun oli kämppä lattiasta kattoon muovin peitossa ja remontti edelleen kesken (eikä kukaan ollut ilmoittanut että remontti venyy!). Silloin oli yleensä rauhallinen mieskin täydessä kiukussa. :D Kyllä itsekin yhden jos toisenkin kirosanan päästin.. Saatiin sentään hyvitystä vuokrasta ja onneksi vanhaan asuntoomme ei ollut muuttamassa ketään vielä vähään aikaan ja saatiin sielläkin asua viikon verran lisää.
Onneksi teillä sentään on anoppila missä asua! :D Kyllä se siitä lopulta valmistuu.
Joo sormet ja varpaat on ristissä että se remppa alkaisi sujumaan. Anoppilassa tosiaan on etunsa: takka, sauna ja täysi jääkaappi!
PoistaKävi mielessä poiketa huomenna työmaalla antamassa remppamiehille täyslaidallinen, mutta eipä siitä mitään apua ole. Parempi nyt vaan pitää suu supussa ja toivoa parasta.