One lovely blog award
Säännöt:
1) Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.
2) Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.
3) Lahjoita tämä sama award 15 blogille/bloggaajalle.
1) Sain That Should Be Me -blogin JM-:ltä ihka ensimmäisen blogiawardini sekä haasteeni, kiitos vaan :-)
2) Laitoin hihat heilumaan ja mietintämyssyn päähän jotta keksisin seitsemän random faktaa itsestäni teille jaettavaksi. Tässä näitä nyt tulee:
- Aloitetaan kaikkein karmivimmalla faktalla: Minulta on poistettu 8 pysyvää hammasta. Syynä teini-iän oikomahoito ja todella tiukkaan kasvava hammaskalusto. Kyllä silti uskallan hymyillä, jäi sinne suuhun vielä muutama hammas jäljelle.
- Sitten on vuorossa tälläinen perusjuttu: Olen ainut lapsi. Sisaruksen virkaa on kantanut harteillaan hyvä ystäväni joka myös on ainukainen. Kuljimme sen verran tiiviisti yhdessä lapsuudessa/teini-iässä, että moni luuli meitä sisarksiksi vaikka toinen meistä on brunette ja toinen blondi.
- Musiikkimakuni on aikas nolo: Ysäri teknojumputus soi usein ipodissani, lisäksi sieltä löytyy Britneytä (sitä romahduksen jälkeistä tuotantoa), David Guettaa ja tietysti Prodigyn klassikot... Kotimaiset artistit loistavat poissaolollaan levyhyllystäni. Mieheni tasapainottaa tilannetta Eppuilla, Popedalla sekä Hausmyllyllä.
- Olen yllättänyt työhakemuksessa: Laitoin joskus erääseen työhakemukseen yhdeksi erityisosaamisekseni spagaatin. Jollainhan sitä pitää koittaa erottua massassa! Noh, tuota työtä en saanut. Hyvä niin. Spagaatiin pääsyä en olekaan hetkeen kokeillut, mutta siihen venymisen voisin ottaa kevään tavoitteeksi.
- Nyt kun pääsin jokseenkin noloissa jutuissa vauhtiin niin voin kertoa, että ensimmäisen digikameran ostin vasta vuonna 2009. Jep olen aika myöhäisherännyt tähän kameratouhuun. Pärjäsimme pitkään lainakameroilla. Nyt omia onkin jo kolme...innostus vetikin sitten kerralla mukaansa ja kunnolla.
- Lukutottumuksenikaan eivät ole kovinkaan arvokkaat: Olen dekkaripokkari fani. Liza Marklundit lukaisen melkein yhdellä kertaa. (uusin on vielä lukematta - älkää paljastako siitä mitään!) Michael Connellyistä olen myös pitänyt. Viime keväänä löysin myös islantilaisen Arnaldur Indriòasonin Reykjavikin matkamme innoittamana.
- Olen kehno tamperelainen: En syö mustaamakkaraa! Mieheni suurin herkku on kammokkini. Kannustan kuitenkin miestäni vierailemaan lounaan merkeissä Tammelan torin Tapolalaisella silloin kun olen lauantaisin töissä tai muuten poissa maisemista.
3) Haastavinta tehtävässä on tämän awardin eteenpäin laittaminen. Moni seuraamani blogi sen ansaitsisi, mutta moni on jo siihen myös tarttunut. Ratkaisin asian haastamalla vain Noppuran joka kekseliäänä naisena todennäköisesti osaa jakaa palkinnon eteenpäin vaikka kolmellekymmelle...
ps. julkaisen tämän ajastettuna sillä olen todennäköisesti vielä toipumassa nro2 faktan blondin kanssa järjestetyistä yhteisistä valmistujaiskemuista.
Mahtava toi työhakemusjuttu. :D
VastaaPoistaMullakin on kokemusta oikomisesta. Aika helpolla kyllä pääsin kun ei sentään tarvinnut hampaita poistella. Kyllä se teki ihan älyttömän kipeetä aina kun rautoja kiristettiin (sekin on kai yksilöllistä).
En ehkä suosittelisi tuollaisten juttujen laittoa työhakemuksiin, mutta siinä tilanteessa kun sitä netin lomaketta täyttelin niin teki vaan mieli laittaa jotain "omaperäistä" mutta silti paikkansa pitävää osaamista kehiin.
PoistaMuistan kanssa ne hammassäryt kun rautoja oltiin kiristetty - tuskaa! No pain no gain, nyt on hampaat ihan nätisti siihen lähtötilanteeseen verrattuna ;-)
Ne netissä täytettävät hakemukset on kyllä aika karuja. Olen joskus tainnut itsekin jotain hassua niihin heittää. Eipä ole ollut kuitenkaan koko elämä pelissä niitä hakemuksia täytellessä. ;D
Poista